Mikko Elo
Etusivu > Artikkelit > Talous ja politiikka > Kuntapolitiikan harha-askel

Kuntapolitiikan harha-askel

Kaikki jotka ovat kunnalla töissä maksavat rahaa. Kuntatoiminta ei koskaan tuota mitään. Monet menestyvätkin liikemiehet ovat sanoneet kunnallisia toimia tehottomiksi. Tästä syystä valtio on oikeuttanut itsensä kahden laman turvin kuntia tehostamaan toimiaan ja ottamaan mallia normaalista business elämästä.

90-Luvun laman aikana yritykset alkoivat tehostaa toimintojaan - ja olihan se "helppoa", kun monilla työpaikoilla oli jonkinlaisia saavutettuja etuja ja työvoiman houkuttimia, joilla ei ollut näennäisesti mitään tekemistä yrityksen tuotteiden tai sen toiminan kanssa. Nämä turhat toiminnot oli helppo poistaa tai ulkoistaa. Kuntataloudessa ei tosin kaikki mene aivan business maailman oppien mukaan. Kunnalla on velvoitteita sen asukkaita kohtaan.

Kun ennen kunnalla on ollut esim lääkäri, sairaanhoitajas laitoshuoltaja sekä keittäjä omassa palvelussaan, niin yritysmallissa nämä ovat pelkkiä kuluja tuovia henkilöitä. Kuntien palveluksessa toimivat lappuliisat taas ovat oikein hyviä henkilöitä koska nämä tuovat tuloa kassaan. Yritysjohtaja siis olisi jo  aikoja sitten vaihtanut kaikki työntekijät lappuliisoiksi. ja unohtanut nuo velvoitteet siis sen kunnan perustuotteet. Kun sairaanhoito, siivous- ja ateriapalvelut on ulkoistettu, maksaa kuntalainen näistä palveluista pikkuisen enemmän mitä aikaisemmin. Koska ulkoistetut työntekijät toimivat yrityksen nimiin, jonka on tarkoitus saada voittoa tuottamastaan palvelusta, sekä maksaa vielä yritystoiminnalle kuuluvat toiminnot veroineen lisänä, on korkeampi hintalappu näennäisesti oikein perusteltu. Kunnan vastuu palvelun toteutuksesta ei ole kadonnut mihinkään, joten ulkopuolinen yrityksen on työllistettävä saman verran henkilökuntaa mitä kuntakin olisi palkannut - Lisäksi yritys tarvitsee kirjanpitoa ja muita toimistopalveluita, joita kunnassa olisi jo muutenkin hoitamassa oma henkilönsä. Koska sama määrä henkilökuntaa ostettuna yritykseltä maksaa enemmän - ei kunnalla ollut sama budjetti enää riitä sille annettujen velvollisuuksien hoitamiseen. Toimintoja voidaan siis kilpailluttaa - Joko uusi tai entinen yritys antaa halvemman hintalapun työlleen, - Tämä voidaan toteuttaa heikentämällä palvelua. Kunta toteaa jonkin ajan kuluessa, ettei palvelu ole riittävää velvoitteiden hoitamiseen ja pyytää uuden tarjouksen, joka on todennäköisesti kalliimpi mitä aikaisempi sopimus. Hinnat kohoavat ja verotusta on pakko nostaa.

Ainakin täällä Porissa asiat eivät ole vielä kaikkein pahimmillaan, mutta suunta on selvästi tähän yritysmaailman talousjohtamiseen päin, josta uskaltaisin väittää - ei ole kuntalaisille mitään hyötyä. Mahdollisella säästetyllä rahalla ostetaan siis voitot yritykseen jota ei oikeasti tarvittaisi, ja tuon yrityksen yleisten toimintojen palkkakulut sekä voitosta maksettavat verot.

Onneksi kunnat eivät ole ainoita näissä omissa askelkuvioissaan. YLE ja Viestintäministeriö ovat onnekkaasti näyttäneet kuinka homma toimii Digitan lähetysmaksujen muodossa. Luulisi, että valtakunnallisen lähetysverkon omistajuus olisi läheisesti valtiolla, eikä ulkomaalaisomistuksessa olevalla yrityksellä, joka voi monopoliasemansa avulla Kiristää maksuruuvia mielensä mukaan. Tapauksessa on tehty selvästikkin niin, että tuo parkkiliisa ollaan ulkoistettu. Ylen kestämätön tilanne on valitettavasti itse aiheutettu. Viimeaikoina HDTV- tekniikan nojalla avattiin verkon kilpailuttaminen ja ilmeisesti 2 muuta valtakunnallista toimijaa on rantautumassa Suomeen. Hyvä niin - näin meillä täällä - tuhansien mastojen maassa.




 
 
Popup ikkunaan ladataan sisältöä lennosta
 
 
Popup ikkunaan ladataan sisältöä lennosta